Ohi ajasta

Se on unen kirjo
tuulen vuo valossa
henkäys katsetta
suruna silmiin

yön mykkä pelko
varjo kulmilla
pimeän piirtää
uurre poskille

joka palaa taivasta
ja kantaa kyyneltä
yli onnen lumihuipun
rakkauden kehtoon

missä on neitsyt vesi
aaltona uumalla
hehku aamukultaa
raukeaan hymyyn

illan vieno kajo
värjyvän kupeella
askel hengityksen
rytmistä yhteen

siellä lepää pilviä
ja sateenkehrä putoaa
alas hyvän vuoripuron
viimeiseen laaksoon


    auringon pisaroista
    itkettyyn virtaan